Viiniä ruoalle? Valinnalla on todella väliä, älä tee tätä virhettä

Monesti kuulen sanottavan, että valitse sellainen viini, josta itse pidät. Ja tätä neuvoa käyttävät ammattilaisetkin suositellessaan viiniä ruoalle. Se on kuitenkin väärin. Kerron teille tarinan syksyisestä viikonlopusta, joka paljastaa miksi.

Laadukkaat valkoviinit Hirvensalmen mökillä

Vietimme pienellä porukalla mökkiviikonloppua Hirvensalmen maisemissa muutaman kilometrin päässä Vain Elämää -sarjan Satulinnasta. Viineinä meillä oli kolme valkoviiniä eri rypäleistä, Etelä-Afrikasta chenin blanc, Ranskasta chardonnay ja Ranskasta riesling. Kaikki erinomaisia viinejä.

Näitä viinejä arvioitaessa kiinnostavinta oli etenkin rypälelajike, mutta myös viinin alkuperä, joka määritti lopullisen tyylin. Ensin maistoimme viinit sokkomaistelussa ilman ruokaa.

Albert Bichotilta maistoimme hyvin tyypillistä Burgundin chardonnayta. Kevyesti tammentuoksuinen viini oli suutuntumaltaan kepeä, hennon hedelmäinen, sitruunankuorinen ja hienon mineraalinen.

Spierin Kapmaan chenin blanc oli maultaan edellistä huomattavasti voimakkaampi, kypsän sitruksinen, tamminen ja trooppisen hedelmäinen. Aavistuksen jopa raskas maku.

Arthur Metz taas edusti Alsacen Grand Cru -tarhan rieslingiä, joka oli vielä upeaa vuosikertaa 2015. Lähes pirskahtelevan herkullinen hapokkuus, vivahteikas petrolisuus, pirteä sitruksisuus ja makea persikkaisuus olivat hyvinkin kosiskelevaa sorttia.


Äänestyksen tulos

Kun laitoimme viinit paremmuusjärjestykseen, äänestykessä voiton vei riesling. Tulos ei ollut millään tavalla yllättävä. Suomessa rakastetaan rieslingiä. Vahva eteläafrikkalainen otti kakkossijan ja ranskalainen hienovarainen chardonnay jäi viimeiseksi. Sekin oli odotettua. Näin maistettuna hennompi ranskalainen tyyli ei pärjää.

Nyt pääsemme itse aiheeseen. Kun suomalainen valitsee valkoviiniä, tartutaan usein rieslingiin, koska valitaan se, mistä itse pitää. Ja tämäkin sokkomaistelu todisti rieslingin ylivoimaa. Mikä voisikaan siis mennä pieleen?

Maistetut viinit:
Albert Bichot Bourgogne Vieilles Vignes de Chardonnay 2018
19,98€, Ranska, Burgundi
Spier Seaward Chenin Blanc 2017
16,91€, Etelä-Afrikka, Swartland
Arthur Metz Riesling Grand Cru Altenberg de Bergbieten 2015
17,79€, Ranska, Alsace


Valmistimme loimulohta ja maistoimme viinit uudestaan

Sokkoviinit maisteltuamme aloimme valmistamaan ruokaa, johon kuului loimutettua lohta, keitettyä perunaa ja kermaista sienimuhennosta pihalta kerätyistä tuoreista kantarelleista.

Improvisoitu nuotio ja halsteri toimivat hyvin lohen loimuttamisessa. Kalaan tuli näin tyylikkäämpi savun aromi kuin savustamisessa.


Kalan oheen keitimme perunat ja paistinpannussa valmistui voihin ja kermaan tehty sienimuhennos.

Jo ensimmäisestä suupalasta ja suullisesta viiniä lähtien huomasimme, että tilanne oli muuttunut. Mitä ihmettä, rieslinginhän piti olla myös loistava ja monipuolinen ruokaviini. Mutta valitettavasti matchia ei löytynyt ja yhdistelmää voi sanoa jopa huonoksi. Riesling olisi kaivannut paistettua lohta ja hedelmäisen salaatin tai kotimaisia rapuja.

Chenin Blanc pärjäsi rieslingiä paremmin, mutta vahva tammen maku jyräsi kevyesti maustetun ruuan. Esimerkiksi lohen olisi pitänyt olla reilusti leppäpuulla savustettua, jotta siitä olisi ollut viinille vastusta.

Varsinainen yllättäjä oli kuitenkin sokkomaistelun viimeinen, ranskalainen chardonnay, joka sopi tälle ruoalle täydellisesti. Kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa.

Burgundin chardonnayssa oli samaa hienovaraisuutta kuin ruuassakin sekä ruokaystävällistä alueelle ominaista mineraalisuutta. Se sopi keittämällä valmistetulle perunalle, metsästä juuri kerätylle tyylikkäälle kantarellille ja sopivasti loimutetulle lohelle. Viinin hapot, mineraalisuus ja hedelmä olivat täydellisessä sopusoinnussa ruoan kanssa ja oli kuin magiikkaa, miten suuri elämys kokonaisuudesta syntyikään. Tähän ei olisi päästy, jos ruokaviininä olisi ollut vain "se viini, josta itse pitää" tai tässä tapauksessa viini, josta meidän porukka piti.

Oppi

On tavallaan viinikulttuurin väheksymistä ja jopa laiskuutta suositella ruoalle viiniä pelkästään sillä perusteella, että se on maistajan oman suun mukainen. Näin valiten ei ole mitään takeita, että ruoka ja viini sopisivat yhteen. Se ei välttämättä ota huomioon myöskään sitä, että viiniä ja ruokaa yleensä nauttii useampi henkilö. Ruokien ja viinien yhteensopivuus tunnetaan varsin hyvin, joten kannattaa sen sijaan avoimesti miettiä viinivalintaa puhtaasti ruoka-viiniparin näkökulmasta. Maailma on pullollaan maistamattomia viinejä, joista mikä vaan voi räjäyttää tajunnan oikean ruoan seurassa. Sen sijaan tuttuun pulloon tarttumalla päätyy korkeintaan keskinkertaiseen lopputulokseen, joka voi olla parhaimmillaan ok, mutta ei elämys.



Kuvat: Viinikartta.fi

Kommentit

Suositut postaukset