Mikä on pöllöviinin (Asio Otus) suosion salaisuus?

On olemassa viinityyli, joka puhuttelee erityisesti suomalaisia. Italialainen punaviini Asio Otus on esimerkki tästä tyylistä. Avaamme tässä jutussa tämän viinityylin, laadun ja makutottumusten taustoja.


Pöllöviini on Suomessa suosittu

Heti alkuun täytyy sanoa, etten tiedä Asio Otuksen myyntilukuja, mutta suosiota voi päätellä muilla mittareilla. Asio Otus on nyt ollut kolmisen vuotta Suomessa myynnissä ja sinä aikana tuoteperhe on kasvanut kuuteen eri tuotteeseen. Tätä ei olisi tapahtunut, jos viini ei olisi suosittu.

Asio Otus ei vielä viime vuonna päässyt Alkon 20 myydyimmän punaviinin joukkoon, mutta en ihmettelisi, jos se sinne nousisi tänä vuonna. Viini on edullinen, mutta ei täysin halvimmasta päästä, mikä osaltaan voi rajoittaa myyntiä siinä segmentissä, joka ostaa vain halvinta.

Viinikartan kävijät hakevat pöllöviiniä paljon ja se on keikkunut sivustomme katsotuimpien listalla jo pitkään ja löytyy sieltä tälläkin kirjoitushetkellä.

Kirjoitimme Asio Otuksesta arvion vuoden 2017 alussa, joten emme mene tässä jutussa sen tarkemmin maun yksityiskohtiin. Sen verran kuitenkin, että viini on pyöreän pehmeä ja huomattavan makea. Sokeria löytyy peräti 19 g/l, mikä tarkoittaa helposti kulauteltavaa hilloista viiniä. Kuivassa punaviinissä sokeria on 2-3 g/l. Vaikka tuoteperheessä on useita viinejä, keskitymme tässä jutussa pelkästään punaviiniin.


Suomessa suositaan jäännossokeria sisältäviä punaviinejä

Monia viiniasiantuntijoita jopa ärsyttää suomalaisten halukkuus tarttua juuri jäännossokerisiin punaviineihin. Jäännössokeri tarkoittaa punaviiniin käymisessä jäänyttä sokeria. Sokeria voidaan joskus myös lisätä viiniin ja esimerkiksi samppanjan tapauksessa se on yleistä.

Jäännössokeri voi olla merkki heikkolaatuisesta viinistä, jonka makuvirheitä makeudella halutaan peittää. On kuitenkin tasapuolista mainita, että jäännössokeri voi olla luonnollista tietyissä perinteisissä valmistusmenetelmissä, kuten reciotossa ja ripassossa.

On esitetty, että suomalaisen juomakulttuurin esikuvat löytyvät Venäjältä ja slaavilaisista maista. Suomessa onkin perinteisesti juotu väkeviä, vodkaa ja viinaa. Samalla viinien tuntemus on ollut köyhää ja lähinnä on ymmärretty vain makeiden viinien päälle.

Ja näinhän todella on ollut, sillä kuivempi viinityyli Suomessa on alkanut yleistyä melko myöhään. Lue vertailun vuoksi myös: Zakuska-pöytä, maistoimme mm. Alkon ainoaa venäläistä kuohuviiniä - puolikuivaa sekin.

Voidaankin osittain perustellusti väittää, että makutottumukset eivät ole vielä paljonkaan muuttuneet, sillä makeiden viinien suosio jatkuu meillä edelleen vahvana. Eteläitalialainen Asio Otus on todiste tästä - ja muutkin italialaiset jäännössokeria sisältävät suosikkiviinit Venetosta (Amarone, Ripasso) ja Apuliasta (Zensa Rosso, The Wanted Zin).

Asio Otus on Critter-kategorian viini

Critter-viini tarkoittaa viiniä, jonka etiketissä on jokin eläinaihe. On huomattu, että eläimet kiinnittävät viinin ostajan huomion ja myyntiluvut paranevat. Tyylin aloitti australialainen Yellow Tail 2000-luvun alkupuolella. Suosio kasvoi jopa niin suureksi, että Yhdysvaltoihin myytiin enemmän Yellow Tail -viinejä kuin kaikkia ranskalaisia viinejä yhteensä. Alkossakin on myynnissä 8 viiniä Yellow Tail -brändin alla.

Asio Otus näyttää toistavan Yellow Tailin loistokasta menestystä. Kukapa ei viehättyisi söpöistä pöllöistä?

Kansainvälisten rypäleiden blendi

Asio Otus ei sisällä alkuperältään italialaisia rypäleitä. Sen sijaan se on tehty ns. kansainvälisistä rypäleistä Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah, joiden kaikkien alkuperä on Ranskassa. Näin ollen viinin suosiota selittää myös maun tuttuus, sillä kyseisistä rypäleistä tehdään suuria määriä viinejä kaikkialla maailmassa.

Mökillä pöllöviiniä

Olimme viime kuussa mökillä rapukekkereissä, jolloin nautimme hienoja valkoviinejä rapujen kanssa. Olin varannut mukaan myös punaviiniä ja otin Asio Otus -hanapakkauksen esiin rapujen syönnin jälkeen. Viini teki hienosti kauppansa ja sain kuulla, että tämä on loistava punaviini, parasta punkkua pitkään aikaan. Täydet viisi tähteä!!!

Olin suosiosta hieman hämmästynyt, mutta ymmärrän kyllä, että kommentit perustuivat helposti nautittavan runsaaseen, hilloiseen ja makeaan makuun, joka toimi kyllä seurustelun merkeissä loistavasti.

Laatuviinien Piemonte?

Itse uskon, että suomalaisten mieltymys makeahkoihin punaviineihin johtuu juuri niiden helppoudesta ja vaativammat viinityylit ovat yksinkertaisesti vaikeita ymmärtää. Eli kun koko viinimaailma on saatavilla Alkossa kymmenine viinimaineen ja luokituksineen, on helppo tarttua pöllöön. Se on turvallinen valinta.

Oma viinimakuni on kuitenkin kehittynyt siihen suuntaan, että valitsen viinejä mukavuusalueeni ulkopuolelta. Mielestäni yksi parhaimmista Italian viinialueista on Piemonte, jonka viinit usein asetetaan vastakkain Veneton jäännössokeristen viinien kanssa. Piemonten viinejä sanotaan hapokkaiksi ja tanniineiltaan ryhdikkäiksi - ja samalla ehkä huomautetaan, että jäännössokeriset viinit ovat cokisviinejä.

Muun muassa superkuuluisa barolo tulee Piemontesta. Barolo on tanniininen ja kuiva, täysin eri tyylinen kuin esimerkiksi amarone. Pidän barolosta paljon, mutta kallishan se on. Ja pidän toki yhtä paljon amaronestakin, sillä se on kuitenkin ryhdikäs huippuviini ja harvoin kovin makea.

Mutta kyllä Piemontessakin osataan, valikoimasta löytyy piemontelaisia critter-viinejä, jopa jäännössokerisia: Fagiano Barbera d'Alba ja Trifula Appassimento .

Ei ole siis täysin totta, että Piemontessa tehtäisiin vain vaikeampia viinejä ja Venetossa helpompia (makeampia, hilloisempia ja runsaita). Pääsääntöisesti näin saattaa olla, varsinkin jos tutustuu näiden alueiden klassiseen tarjontaan.

Voi olla, että Piemontesta on vaikeampi löytää edullisia viinejä ja Veneton suurtuottajat pystyvät toimittamaan Suomeen edullisemmalla hinnalla. Tällöin hinta on markkinaa jäännössokerisiin viineihin ohjaava tekijä, mikä näkyy siinä, että ylivoimaisesti suosituin viinityyli Alkossa on mehevä & hilloinen ja toisena tulee samaa pyöreyttä edustava pehmeä & hedelmäinen, jota myös Asio Otus edustaa.

Asio-otus on selvästikin suurtuotantopunaviini, sillä se tulee Etelä-Italiasta, mutta aluetta ei ole tarkemmin määritelty. Viinistä löytyy jäännössokeria, kuten Veneton viineistä, mutta sen esikuvia löytyy myös makeahkoja viinejä pullottavista Apuliasta ja Sisiliasta.

Entäs Ruotsi ja Norja?

On sanottu monopolin suosivan Veneton viinejä Piemonten kustannuksella. Jos vertailee muihin pohjoismaihin, valikoiman erot ovat kyllä näkyvissä. Norjassa kuivemmat Piemonten viinit ovat aivan eri lailla edustettuina kuin Suomessa ja toisaalta Veneto on Suomessa vertailun suosituin alue. Myös makeahkoja punaviinejä tuottava Etelä-Italian Apulia on meillä suosituin.

Kuitenkin Suomen ja Ruotsin ero valikoiman osalta on pieni. Itse en näe näissä luvuissa mitään dramaattista - paitsi valikoiman koossa tietysti.

Suomi Ruotsi Norja
Valikoiman koko 8000 17000 23000
Piemonten osuus italialaisista viineistä 18% 26% 37%
Veneton osuus italialaisista viineistä 24% 23% 16%
Apulian osuus italialaisista viineistä 8% 7% 3%

Lähteet: Alko, System Bolaget ja Vinmonopolet

Asio Otus on meillä suosittu viini. Sen suosiota selittävät siis pyöreän puolimakea maku, söpöt pöllöt, sopusuhtainen hinta, kansainvälinen rypäleblendi ja suomalaisten makutottumukset.

Kuva: Viinikartta.fi

Kommentit

Suositut postaukset