Biodynaamiset viinit ja Rudolf Steinerin filosofia
Luonnonmukaisesti ja kestävällä tavalla tehdyt tuotteet ovat yhä suositumpia myös viinin ystävien keskuudessa. Tavallisten luomuviinien lisäksi saatavilla on myös biodynaamisia viinejä, jotka mielletään ikään kuin luomu-plus-tason viineiksi. Päätimme perehtyä asiaan ja ottaa samalla testiin muutaman biodynaamisen viinin.
Biodynaamiseen viljelyyn kuuluu kuitenkin myös periaatteita, jotka eivät vaikuta aivan yhtä rationaalisilta. Viljelyä säätelee astrologiaan perustuva biodynaaminen kalenteri, jonka mukaan tietyt viljelyvaiheet ovat sallittuja vain tähtien ollessa oikeassa asennossa. Lisäksi maaperän ja kasvien lannoitusta hoidetaan maahan haudattavilla luonnonmukaisilla preparaateilla, jotka perustuvat enemmän homeopatiaan, kuin tieteellisesti todistettuihin vaikutuksiin.
Mitä enemmän asiaan perehtyy, sitä oudommalta menetelmät vaikuttavat. Biodynaamisen viljelyn on kehittänyt itävaltalainen Rudolf Steiner, jolla on ollut näppinsä pelissä monella alalla (löydät Steinerista lisää jutun lopusta).
Biodynaamiset viljelymenetelmät ovat peräisin 1920-luvulta eli ne on kehitetty noin 20 vuotta ennen nykyaikaisia luomuviljelyn periaatteita. Äkkiseltään voisi luulla, että modernimmat luomumenetelmät olisivat häivyttäneet astrologia-ajatukset unholaan. Menetelmä kiinnostaa kuitenkin vielä tänäkin päivänä ja luomutiloja (tilalla täytyy olla ensin luomusertifikaatti) konvertoidaan ja niin sanotusti tuplasertifioidaan biodynaamisiksi jatkuvasti ympäri maailmaa.
Täysin biodynaamiset viinit onkin käytetty villihiivoilla, sillä kaupallisten hiivojen käyttö ei ole sallittua. Samalla viinit ovat myös vegaanisia, sillä viiniin ei ole lisätty mitään eläinperäistä. Sulfiitteja saa kuitenkin käyttää säilöntäaineena, mikä vaikuttaa hieman ristiriitaiselta. Voisi kuitenkin olettaa, että sulfiittien käyttöä pääsääntöisesti minimoidaan.
Monet laadukkaat viinintuottajat noudattavat näitä periaatteita jo ihan luonnostaan. Tasalaatuisen viinin tuotanto on kuitenkin vaikeaa, jos tuotantovaihessa on paljon rajoitteita. Osa tuottajista käyttääkin biodynaamisesti viljeltyjä rypäleitä, mutta ottavat vapaammat kädet itse viinintuotantovaiheessa. Välillä tämä aiheuttaa epäselvyyttä, sillä ainakaan Alko ei erottele eri menetelmiä toisistaan.
Omassa testissämme kokeilimme molempia tyylejä. Itävaltalaisen Meinklang-tilan viinit ovat mahdollisimman luomuja ja tuotettu todella vähäisellä interventiolla. Biodynaamisuutensa lisäksi ne on luokiteltu trendikkäästi myös alkuviineiksi.
Lue myös juttu alkuviineistä
Meinklang Grüner Veltliner 2018 on grüneriksi kovin täyteläinen ja pyöreä, mutta toisaalta myös raikas. Alkuviinivivahteet tulevat esiin etupäässä tuoksussa, josta löytyy hedelmäpommin lisäksi mausteisuutta ja hieman maanläheisyyttä. Happoja viinissä on vähän.
Viini maistui etenkin kasvisruuan kanssa ja paras makupari sille löytyi hyvin kypsennetystä kaalista. Olemme myös kuulleet, että tämä viini on monen suosikki ja että se sopii hienosti suomalaisille ravuille.
Meinklangin punainen zweigelt on vielä alkukantaisempi alkuviini "funkylla" makumaailmalla. Monta kertaa alkuviineissä runko jää ohueksi ja viini onkin kovin mehumainen. Zweigeltin ominaisuudet eivät oikein pääse oikeuksiinsa. Se on sääli, sillä biodynaamisen tuotannon idiksenä on juuri rypäleen ominaisuuksien kunnioittaminen.
Viini soveltuu pääsääntöisesti kasvisruokien kanssa, mutta mitään selkeää makuparia sille ei löytynyt. Parhaiten viini piti paistetuista sipuli-sienistä. Vannoutunut alkuviiniharrastaja pitänee tästä viinistä, sillä tämä oli kolmikon ainoa, joka selvästi maistui naturaalille viinille.
Perinteisempää osastoa edustaa Dr. Bürklin-Wolfin riesling Saksan Pfalzin huippupalstoilta. Tämä raikkaan hapokas riesling on tehty tavanomaisemmilla menetelmillä ja ilmeisesti biodynaamisuuden aste rajoittuu vain viljelyyn. Oli menetelmät mitä hyvänsä, on viini laadukas ja selkeästi kolmikon paras.
Tuoksusta löytyy hyvää petrolia, jopa hieman kehittyneen rieslingin tapaan. Maku on kirpeän raikas, mausteinen ja mineraalinen, joten ruokaparien löytäminen ei ole vaikeaa. Viini toimii erinomaisesti myös mausteisten ruokien kanssa. Tämä oli erinomaisen vivahteikas ja tasapainoinen viini, jossa saattoi erottaa aivan pienen häivähdyksen kiinnostavaa biodynaamisuuteen viittaavaa maalaismaisuutta.
Jos biodynaamisuus rajoittuu viljelyyn, ei se maistu välttämättä mitenkään viinissä. Jos sen sijaan viini myös valmistetaan biodynaamisin periaattein, jolloin voidaan puhua alkuviinistä, naturaalisuus yleensä myös maistuu viinissä autenttisuutena. Tuntuu kuitenkin siltä, että biodynaamisuus on yhä enemmän myös markkinoinnillinen erottuvuustekijä, jolloin se voi olla ristiriidassa alkuperänsä eli kapitalismin kritiikin kanssa.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen...
Kuten aiemmin mainittiin, biodynaaminen maatalous perustuu itävaltalaisen Rudolf Steinerin (1861 - 1925) oppeihin, jotka hän esitti kahdeksan luennon sarjassa Kobierzycessa Lounais-Puolassa vuonna 1924. Luennot olivat vastaus maanviljelijöiden huoleen, joka oli herännyt, kun liiallinen lannoitteiden tai kemikaalien käyttö oli köyhdyttänyt maata ja heikentänyt satoja. Kuulostaa tämän päivän huolelta, mutta tämä tapahtui siis jo 1920-luvulla!
Luento oli maatalouskurssi, eikä sanaa biodynaaminen käytetty. Nimitys kehittyi seuraavien 15 vuoden aikana "biologinen-dynaaminen" kautta "biodynaamiseksi". Steiner ei itse ehtinyt nähdä luentojensa vaikutuksia, jotka näkyvät tänäkin päivänä. Maatalouskurssi oli ensimmäinen luomuviljelyyn tähtäävä menetelmä koskaan.
Steiner oli oppinut. Hänellä oli tohtorin tutkinto Rosctockin yliopistosta filosofiasta. Hänen opintonsa filosofiasta, fysiikasta, kemiasta ja kirjallisuudesta kaikki pohjautuivat 1800-luvun lopun mannermaiseen maailmankuvaan, ihmiskuvaan ja tieteeseen.
Se tarkoitti hyvin vähäistä empiiristä tutkimusta, sillä manner-Euroopassa keskityttiin järkeen, mieleen ja ideoihin, toisin kuin kokemusperäiseen tietoon nojautuvassa Iso-Britanniassa. Steiner imikin vaikutteita saksankielisestä kirjallisuudesta, kuten Goethesta, psykologiasta ja myyteistä.
Jos tämä jäisi tähän, kukaan ei muistaisi Steineria. Steinerilla oli kuitenkin jo lapsuudessaan henkimaailman kokemuksia ja hänet tunnetaankin paremmin mystikkona ja selvänäkijänä. Kaikki luennoille hankittu tieto oli synteesi tieteellistä menetelmää ja selvänäöllä omista henkisistä impulsseista hankittua henkimaailman tietoa.
Steinerin oppeja ei voi ymmärtää ilman eurooppalaista tieteellistä ja filosofista perinnettä, mutta hän ikään kuin laajensi tiedon rajat empiirisestä tiedosta "tuolle puolen". Steiner uskoi, ettei ihmistiedolla ole mitään rajoja.
Vaikutteiden taustalla oli Hegelin (1770 - 1831) Hengen fenomenologia ... ehkä emme mene tähän tarkemmin, sillä Hegeliä on syytetty yhdeksi vaikeaselkoisimmista filosofeista. Samaa on sanottu Steinerista. Mielenkiintoinen Suomi-yhteys kuitenkin löytyy valtiomies J.V. Snellmanista (1806 - 1881), joka opiskeli ahkerasti Hegelin filosofiaa väitöskirjaa myöten. Ei liene sattumaa, että Helsingissä sijaitseva Snellman-korkeakoulu kouluttaa opettajia steinerkouluihin.
Steiner toimikin Saksan teosofisen seuran puheenjohtajana, mutta riitautui, erosi ja perusti oman antroposofisen liikkeen. Mutta vaikutteet teosofiasta jäivät elämään myös antroposofiaan. Oppi oli kuitenkin vihdoin valmis ja Steiner käyttikin loppuelämänsä antroposofisiin käytännön sovelluksiin.
Nopeasti syntyikin steinerkoulut, eurytmia, Gaudin Sagrada Famílialta näyttävät arkkitehtuuriset ratkaisut ja etenkin meitä kiinnostava biodynaaminen maatalous.
Steinerin opit saattavat vaikuttaa nykypäivänä oudoilta, mutta vastaaviin oppeihin törmää päivittäin lehtien palstoilla ja työelämässä. Lukuisat ravintoon ja terveyteen liittyvät uskomusopit, homeopatia, rokotekielteisyys, yritysvalmennukseen liittyvät menetelmät ja testit, kuten NLP, DiSC tai Myers–Briggs, ovat tieteen näkökulmasta samaa pseudotieteellistä jatkumoa.
Helsingin Sanomat (18.2.2020) kirjoitti tapauksesta lääkäri Antti Heikkilä, joka sai Valviralta varoituksen, koska käytti vastaanottollaan "yleisesti hyväksymättömiä ja kokemusperäisesti perustelemattomia menettelytapoja" suositellessaan syöpäpotilaille ruokavaliohoitoa. Heikkilä kiisti väitteen. Myös suurin osa Steinerin ajatuksista on "kokemusperäisesti perustelemattomia".
Biodynaamista menetelmää voi puolustaa sillä, että se aidosti pyrkii tasapainoon ja harmoniaan viljelyssä. Steinerin "ykseys" ilmeisesti tarkoittaa sitä, että luonto ja ihminen ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta. Maatila voidaankin nähdä yhtenä elävänä organismina, joka koostuu maaperän mikrobiologiasta, eläimistä, kasveista ja ihmisistä. Maatilan tulee olla myös energian kiertoon perustuva ja itse itsensä ruokkiva, joten maatilan portit suljetaan ja mitään ulkopuolisia lannoitteita tai muita aineita ei tilalle tuoda.
Steiner uskoi, että voimme nähdä yhteenpunoutuvat elämänlangat selvänäköisyyden avulla. Vaikka tähän ei uskoisikaan, ajatus luonnollisesta tasapainosta on kannatettava. Biodynaamisuuden eettiset, ekologiset ja kestävän kehityksen periaatteet ovat hyviä ja tavoiteltavia asioita. Sinänsä sillä ei olekaan suurta merkitystä, onko biodynaaminen oppi tieteellisesti pätevä.
Steiner ei muotoillut biodynaamisuutta loppuun asti ja opinkappaleetkin oli todennäköisesti lainattu aikaisemmista lähteistä sen sijaan, että olisi hankkinut ne yliaistillisella selvänäköisyydellä. Hän puhui itse maatalouden "ohjeista ja vinkeistä", jotka tulisi ensin huolellisesti testata. Biodynaamisuus kehittyikin käytännön kokeiden kautta toiseen maailmansotaan mennessä. Sen jälkeen menetelmä on pikkuhiljaa saanut kannatusta ympäri maailmaa.
Kriitikot sanovat, että samaan lopputulokseen pääsee tavallisella luomuviljelyllä. Tämä on varmaankin totta, mutta vaikuttaa siltä, että biodynaaminen maatalous on ennen kaikkea asenne, jossa luonnolle annetaan syvällisempi merkitys. Tavoitteena on luonnon harmonia vastakohtana ahneudelle ja maksimaalisia voittoja tavoittelevalle maataloudelle. Siinä mielessä biodynaamisessa maataloudessa on järkeä, vaikka sen perusta onkin näennäistieteellinen. Ja täytyy sanoa, että maailma olisi paljon tylsempi paikka ilman Steinerin kaltaisia värikkäitä ajattelijoita.
Viini- ja ruokakuvat: Viinikartta.fi
Kiitämme maahantuojaa, jolta saimme viinit tätä juttua varten.
Biodynaamiset valkoviinit Saksasta ja Itävallasta:
Dr. Bürklin-Wolf Riesling trocken 2018 (19,99€)
Meinklang Grüner Veltliner 2019 (12,95€)
Dr. Bürklin-Wolf Riesling trocken 2018 (19,99€)
Meinklang Grüner Veltliner 2019 (12,95€)
Biodynaamiset periaatteet viljelyssä
Biodynaamiset periaatteet vaikuttavat eniten viinin viljelyvaiheessa. Kantavana ajatuksena on kunnioittaa luonnon tasapainoa ja monipuolisuutta lisäämättä kuvioon mitään ylimääräistä tai keinotekoista. Esimerkiksi tuholaistorjunta hoidetaan kasvattamalla hyötykasvien lähellä lajikkeita, jotka houkuttelevat tuholaiset pois tärkeiden kasvien kimpusta. Näin viljelyssä ei tarvita keinotekoisia torjunta-aineita.Biodynaamiseen viljelyyn kuuluu kuitenkin myös periaatteita, jotka eivät vaikuta aivan yhtä rationaalisilta. Viljelyä säätelee astrologiaan perustuva biodynaaminen kalenteri, jonka mukaan tietyt viljelyvaiheet ovat sallittuja vain tähtien ollessa oikeassa asennossa. Lisäksi maaperän ja kasvien lannoitusta hoidetaan maahan haudattavilla luonnonmukaisilla preparaateilla, jotka perustuvat enemmän homeopatiaan, kuin tieteellisesti todistettuihin vaikutuksiin.
Mitä enemmän asiaan perehtyy, sitä oudommalta menetelmät vaikuttavat. Biodynaamisen viljelyn on kehittänyt itävaltalainen Rudolf Steiner, jolla on ollut näppinsä pelissä monella alalla (löydät Steinerista lisää jutun lopusta).
Biodynaamiset viljelymenetelmät ovat peräisin 1920-luvulta eli ne on kehitetty noin 20 vuotta ennen nykyaikaisia luomuviljelyn periaatteita. Äkkiseltään voisi luulla, että modernimmat luomumenetelmät olisivat häivyttäneet astrologia-ajatukset unholaan. Menetelmä kiinnostaa kuitenkin vielä tänäkin päivänä ja luomutiloja (tilalla täytyy olla ensin luomusertifikaatti) konvertoidaan ja niin sanotusti tuplasertifioidaan biodynaamisiksi jatkuvasti ympäri maailmaa.
Biodynaaminen punainen alkuviini Itävallasta:
Meinklang Zweigelt 2017 (18,98€)
Meinklang Zweigelt 2017 (18,98€)
Maistuuko biodynaamisuus viinissä?
Maistuuko biodynaamisuus sitten itse viinissä? Vaikka viljelyvaiheessa tehdäänkin tärkein pohjatyö, muuttuu viini viiniksi vasta pitkän tuotantoprosessin jälkeen. Biodynaamisten periaatteiden mukaan myös tuotantovaiheessa viiniin ei saisi lisätä mitään ylimääräistä tai keinotekoista, eikä siitä saisi muuttaa mitään.Täysin biodynaamiset viinit onkin käytetty villihiivoilla, sillä kaupallisten hiivojen käyttö ei ole sallittua. Samalla viinit ovat myös vegaanisia, sillä viiniin ei ole lisätty mitään eläinperäistä. Sulfiitteja saa kuitenkin käyttää säilöntäaineena, mikä vaikuttaa hieman ristiriitaiselta. Voisi kuitenkin olettaa, että sulfiittien käyttöä pääsääntöisesti minimoidaan.
Monet laadukkaat viinintuottajat noudattavat näitä periaatteita jo ihan luonnostaan. Tasalaatuisen viinin tuotanto on kuitenkin vaikeaa, jos tuotantovaihessa on paljon rajoitteita. Osa tuottajista käyttääkin biodynaamisesti viljeltyjä rypäleitä, mutta ottavat vapaammat kädet itse viinintuotantovaiheessa. Välillä tämä aiheuttaa epäselvyyttä, sillä ainakaan Alko ei erottele eri menetelmiä toisistaan.
Omassa testissämme kokeilimme molempia tyylejä. Itävaltalaisen Meinklang-tilan viinit ovat mahdollisimman luomuja ja tuotettu todella vähäisellä interventiolla. Biodynaamisuutensa lisäksi ne on luokiteltu trendikkäästi myös alkuviineiksi.
Lue myös juttu alkuviineistä
Meinklang Grüner Veltliner 2018 on grüneriksi kovin täyteläinen ja pyöreä, mutta toisaalta myös raikas. Alkuviinivivahteet tulevat esiin etupäässä tuoksussa, josta löytyy hedelmäpommin lisäksi mausteisuutta ja hieman maanläheisyyttä. Happoja viinissä on vähän.
Viini maistui etenkin kasvisruuan kanssa ja paras makupari sille löytyi hyvin kypsennetystä kaalista. Olemme myös kuulleet, että tämä viini on monen suosikki ja että se sopii hienosti suomalaisille ravuille.
Meinklangin punainen zweigelt on vielä alkukantaisempi alkuviini "funkylla" makumaailmalla. Monta kertaa alkuviineissä runko jää ohueksi ja viini onkin kovin mehumainen. Zweigeltin ominaisuudet eivät oikein pääse oikeuksiinsa. Se on sääli, sillä biodynaamisen tuotannon idiksenä on juuri rypäleen ominaisuuksien kunnioittaminen.
Viini soveltuu pääsääntöisesti kasvisruokien kanssa, mutta mitään selkeää makuparia sille ei löytynyt. Parhaiten viini piti paistetuista sipuli-sienistä. Vannoutunut alkuviiniharrastaja pitänee tästä viinistä, sillä tämä oli kolmikon ainoa, joka selvästi maistui naturaalille viinille.
Perinteisempää osastoa edustaa Dr. Bürklin-Wolfin riesling Saksan Pfalzin huippupalstoilta. Tämä raikkaan hapokas riesling on tehty tavanomaisemmilla menetelmillä ja ilmeisesti biodynaamisuuden aste rajoittuu vain viljelyyn. Oli menetelmät mitä hyvänsä, on viini laadukas ja selkeästi kolmikon paras.
Tuoksusta löytyy hyvää petrolia, jopa hieman kehittyneen rieslingin tapaan. Maku on kirpeän raikas, mausteinen ja mineraalinen, joten ruokaparien löytäminen ei ole vaikeaa. Viini toimii erinomaisesti myös mausteisten ruokien kanssa. Tämä oli erinomaisen vivahteikas ja tasapainoinen viini, jossa saattoi erottaa aivan pienen häivähdyksen kiinnostavaa biodynaamisuuteen viittaavaa maalaismaisuutta.
Jos biodynaamisuus rajoittuu viljelyyn, ei se maistu välttämättä mitenkään viinissä. Jos sen sijaan viini myös valmistetaan biodynaamisin periaattein, jolloin voidaan puhua alkuviinistä, naturaalisuus yleensä myös maistuu viinissä autenttisuutena. Tuntuu kuitenkin siltä, että biodynaamisuus on yhä enemmän myös markkinoinnillinen erottuvuustekijä, jolloin se voi olla ristiriidassa alkuperänsä eli kapitalismin kritiikin kanssa.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen...
Valmistimme koko joukon vegaanisia ruokia viinien kaveriksi. Perinteisestä linssikeitosta kookosmaidolla tuli suosikkimme.
Haimme viinien ruokapareiksi myös eurooppalaisia makuja, kuten tämän kaali-sipulipaistoksen.
FAKTA
- Yli 7 milj. ha viiniviljelmiä maailmassa
- Alle 5% viiniviljelmistä luomua
- Luomusta 3% biodynaamisia
- Alkossa n. 7000 viiniä
- Alkossa n. 1000 luomuviiniä
- Alkossa n. 100 biodynaamista tuotetta
- Suomessa 66 steinerkoulua tai -päiväkotia
- Maailmassa 1000 steinerkoulua 64 maassa
Rudolf Steinerin hengentiede
Rufolf Steiner noin 45-vuotiaana.
See page for author [Public domain]
See page for author [Public domain]
Kuten aiemmin mainittiin, biodynaaminen maatalous perustuu itävaltalaisen Rudolf Steinerin (1861 - 1925) oppeihin, jotka hän esitti kahdeksan luennon sarjassa Kobierzycessa Lounais-Puolassa vuonna 1924. Luennot olivat vastaus maanviljelijöiden huoleen, joka oli herännyt, kun liiallinen lannoitteiden tai kemikaalien käyttö oli köyhdyttänyt maata ja heikentänyt satoja. Kuulostaa tämän päivän huolelta, mutta tämä tapahtui siis jo 1920-luvulla!
Luento oli maatalouskurssi, eikä sanaa biodynaaminen käytetty. Nimitys kehittyi seuraavien 15 vuoden aikana "biologinen-dynaaminen" kautta "biodynaamiseksi". Steiner ei itse ehtinyt nähdä luentojensa vaikutuksia, jotka näkyvät tänäkin päivänä. Maatalouskurssi oli ensimmäinen luomuviljelyyn tähtäävä menetelmä koskaan.
Lahjakas ja oppinut Steiner
Steiner oli monipuolinen ajattelija ja moniosaaja. Steiner maalasi, harrasti kuvanveistoa, suunnitteli rakennuksia, kirjoitti näytelmiä ja kirjoja sekä luennoi.Steiner oli oppinut. Hänellä oli tohtorin tutkinto Rosctockin yliopistosta filosofiasta. Hänen opintonsa filosofiasta, fysiikasta, kemiasta ja kirjallisuudesta kaikki pohjautuivat 1800-luvun lopun mannermaiseen maailmankuvaan, ihmiskuvaan ja tieteeseen.
Se tarkoitti hyvin vähäistä empiiristä tutkimusta, sillä manner-Euroopassa keskityttiin järkeen, mieleen ja ideoihin, toisin kuin kokemusperäiseen tietoon nojautuvassa Iso-Britanniassa. Steiner imikin vaikutteita saksankielisestä kirjallisuudesta, kuten Goethesta, psykologiasta ja myyteistä.
Jos tämä jäisi tähän, kukaan ei muistaisi Steineria. Steinerilla oli kuitenkin jo lapsuudessaan henkimaailman kokemuksia ja hänet tunnetaankin paremmin mystikkona ja selvänäkijänä. Kaikki luennoille hankittu tieto oli synteesi tieteellistä menetelmää ja selvänäöllä omista henkisistä impulsseista hankittua henkimaailman tietoa.
Steinerin oppeja ei voi ymmärtää ilman eurooppalaista tieteellistä ja filosofista perinnettä, mutta hän ikään kuin laajensi tiedon rajat empiirisestä tiedosta "tuolle puolen". Steiner uskoi, ettei ihmistiedolla ole mitään rajoja.
Vaikutteiden taustalla oli Hegelin (1770 - 1831) Hengen fenomenologia ... ehkä emme mene tähän tarkemmin, sillä Hegeliä on syytetty yhdeksi vaikeaselkoisimmista filosofeista. Samaa on sanottu Steinerista. Mielenkiintoinen Suomi-yhteys kuitenkin löytyy valtiomies J.V. Snellmanista (1806 - 1881), joka opiskeli ahkerasti Hegelin filosofiaa väitöskirjaa myöten. Ei liene sattumaa, että Helsingissä sijaitseva Snellman-korkeakoulu kouluttaa opettajia steinerkouluihin.
Teosofia ja antroposofia
Soppaa hämmennettiin lisää, sillä Steinerin ajatteluun vaikutti myös 1800-luvulla syntynyt venäläisen aatelisen Helena Blavatskyn (1831-1891) tunnetuksi tekemä uususkonto tai hengellinen maailmankatsomus teosofia. Teosofia sai jalansijaa etenkin Amerikassa ja se hankki vaikutteensa Intiasta. Tätä kautta selvänäköisyys, karman laki, astrologia ja monismi eli ajatus kaiken ykseydestä uivat Steinerin ajatteluun.Steiner toimikin Saksan teosofisen seuran puheenjohtajana, mutta riitautui, erosi ja perusti oman antroposofisen liikkeen. Mutta vaikutteet teosofiasta jäivät elämään myös antroposofiaan. Oppi oli kuitenkin vihdoin valmis ja Steiner käyttikin loppuelämänsä antroposofisiin käytännön sovelluksiin.
Nopeasti syntyikin steinerkoulut, eurytmia, Gaudin Sagrada Famílialta näyttävät arkkitehtuuriset ratkaisut ja etenkin meitä kiinnostava biodynaaminen maatalous.
Steinerin opit saattavat vaikuttaa nykypäivänä oudoilta, mutta vastaaviin oppeihin törmää päivittäin lehtien palstoilla ja työelämässä. Lukuisat ravintoon ja terveyteen liittyvät uskomusopit, homeopatia, rokotekielteisyys, yritysvalmennukseen liittyvät menetelmät ja testit, kuten NLP, DiSC tai Myers–Briggs, ovat tieteen näkökulmasta samaa pseudotieteellistä jatkumoa.
Helsingin Sanomat (18.2.2020) kirjoitti tapauksesta lääkäri Antti Heikkilä, joka sai Valviralta varoituksen, koska käytti vastaanottollaan "yleisesti hyväksymättömiä ja kokemusperäisesti perustelemattomia menettelytapoja" suositellessaan syöpäpotilaille ruokavaliohoitoa. Heikkilä kiisti väitteen. Myös suurin osa Steinerin ajatuksista on "kokemusperäisesti perustelemattomia".
Biodynaamisen viinin tunnistaa Demeter-symbolista. Nimi tulee kreikkalaisesta kasvien jumalattaresta.
Biodynaaminen maatalous
Palatkaamme lopuksi biodynaamiseen maatalouteen. Steiner oli luonnollisesti vegetaristi ja poliittisesti hän kuuluisi vihervasemmistoon. Hän joutuikin viime vuosinaan Hitlerin parjaamaksi ja kansallissosialistien hyökkäysten kohteeksi. Se ei Steineria estänyt, mutta hän pelkäsi matkustaa Saksaan Sveitsistä, jossa hän viime vuotensa asui.Biodynaamista menetelmää voi puolustaa sillä, että se aidosti pyrkii tasapainoon ja harmoniaan viljelyssä. Steinerin "ykseys" ilmeisesti tarkoittaa sitä, että luonto ja ihminen ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta. Maatila voidaankin nähdä yhtenä elävänä organismina, joka koostuu maaperän mikrobiologiasta, eläimistä, kasveista ja ihmisistä. Maatilan tulee olla myös energian kiertoon perustuva ja itse itsensä ruokkiva, joten maatilan portit suljetaan ja mitään ulkopuolisia lannoitteita tai muita aineita ei tilalle tuoda.
Steiner uskoi, että voimme nähdä yhteenpunoutuvat elämänlangat selvänäköisyyden avulla. Vaikka tähän ei uskoisikaan, ajatus luonnollisesta tasapainosta on kannatettava. Biodynaamisuuden eettiset, ekologiset ja kestävän kehityksen periaatteet ovat hyviä ja tavoiteltavia asioita. Sinänsä sillä ei olekaan suurta merkitystä, onko biodynaaminen oppi tieteellisesti pätevä.
Steiner ei muotoillut biodynaamisuutta loppuun asti ja opinkappaleetkin oli todennäköisesti lainattu aikaisemmista lähteistä sen sijaan, että olisi hankkinut ne yliaistillisella selvänäköisyydellä. Hän puhui itse maatalouden "ohjeista ja vinkeistä", jotka tulisi ensin huolellisesti testata. Biodynaamisuus kehittyikin käytännön kokeiden kautta toiseen maailmansotaan mennessä. Sen jälkeen menetelmä on pikkuhiljaa saanut kannatusta ympäri maailmaa.
Kriitikot sanovat, että samaan lopputulokseen pääsee tavallisella luomuviljelyllä. Tämä on varmaankin totta, mutta vaikuttaa siltä, että biodynaaminen maatalous on ennen kaikkea asenne, jossa luonnolle annetaan syvällisempi merkitys. Tavoitteena on luonnon harmonia vastakohtana ahneudelle ja maksimaalisia voittoja tavoittelevalle maataloudelle. Siinä mielessä biodynaamisessa maataloudessa on järkeä, vaikka sen perusta onkin näennäistieteellinen. Ja täytyy sanoa, että maailma olisi paljon tylsempi paikka ilman Steinerin kaltaisia värikkäitä ajattelijoita.
Viini- ja ruokakuvat: Viinikartta.fi
Kiitämme maahantuojaa, jolta saimme viinit tätä juttua varten.
Kommentit
Lähetä kommentti