Ranskalainen joulu - Noël - joulupöydän ruoka ja viinit
Ranskalaisen joulun ruoka ja tavat tuntuvat olevan yhä enemmän esillä myös Suomessa. Tänä itsenäisyyspäivänä juhlapöydästämme löytyikin ranskalaishenkisiä jouluherkkuja ja viinejä. Lue myös juttumme Englantilainen joulu, Espanjalainen joulu ja Kreikkalainen joulu.
Ranskalainen joulu oli kiehtonut mielikuvitustamme jo pitkään. Ranskalainen elokuva Ranskalaista häähumua esitteli myös jouluun liittyviä perinteitä ja se innosti meitä kokeilemaan, miten ranskalaiset viinit sopivat juhlapöydän ruoille.
Emme ole mitään ranskalaisen joulun asiantuntijoita, emmekä ranskalaisen keittiön taitureita. Siksi halusimme pitää asiat yksinkertaisina panostamalla pääruokaan eli ankkaan sekä jälkiruokaan eli jouluhalkoon, ranskaksi Bûche de Noël. Muut ruoat kokosimme pöytään eri lähteistä löytyneiden vinkkien perusteella. Tavat tuntuvat olevan moninaiset myös Ranskassa. Ranskalainen joulu on ennenkaikkea perhejuhla, jossa ruoassa ei säästellä. Joulupöytään katetaan vain parasta.
Châteauneuf-du-Pape-valkoviinin valitsimme lohen kumppaniksi. Viini osoittautui runsaan hedelmäiseksi ja ryhdikkääksi suureksi valkoviiniksi, joka oli saanut ryhtiä ja makua kevyestä tammituksesta. Viinin aromeissa oli ulottuvuutta hyvin kypsän sitruunan lisäksi kompleksisempaan, esimerkiksi mantelin, suuntaan.
Hyvä hapokkuus leikkasi helposti lohen rasvaisuutta ja tasapainotti soseen täyteläisyyttä. Kokonaisuus oli suhteellisen tasapainoinen, mutta viini nousi puoliksi ruokaa korkeammalle, joten vastapainoksi kastiketta saa maustaa reippaasti niin halutessaan. Se saikin ajattelemaan, että tämä valkoviini sopisi ryhdikkyyden puolesta myös seuraavalle ruokalajille, ankalle.
Châteauneuf-du-Pape-punaviini oli aivan huikean hapokas, punamarjainen, mausteinen ja kirsikkainen - erittäin aromikas viini. Täyteläisyys oli juuri sopivaa luokkaa ankalle, eli ei liian täyteläinen, mutta ei liian kevytkään. Aromit suorastään räjähtivät suussa ja hyvän hapokas viini johdatteli ankan vatsaan ylistyslauluja hyräillen.
Todella hieno etelärhônelainen tyyli. Tuottaja suosittelee tätä viiniä ankalle. Anna-lehden (3.12.2015) jutussa Ranskan Suomen suurlähetystön joulujuhlassa tarjoillaan ankkaa pääruokana punaisen Châteauneuf-du-Papen kera. Oli melkoinen sattuma, että päädyimme samaan yhdistelmään.
Pääruoan jälkeen söimme raikastavan vihreän välisalaatin ja nautimme sen päälle juustoja punaviinin kanssa. Lopuksi jouluhalko kruunasi aterian. Kyse on ikivanhasta kelttiläisestä perinteestä, johon liittyi oikea halko, sen polttaminen ja tuhkan säilyttäminen. Meidän halkomme oli nykytyyliin kääretorttu kolmella suklaalla.
Kuvat: Viinikartta.fi
Samppanja ja seimi kuuluvat ranskalaiseen jouluun. Voimakas ja paahteinen Pannier Sélection Brut -samppanja oli todella tasapainoinen ja hieno kokemus. Runsaan hedelmäinen valkoviini Domaine du Vieux Lazaret Châteauneuf-du-Pape 2012 oli Rhônesta.
Ranskalainen joulu oli kiehtonut mielikuvitustamme jo pitkään. Ranskalainen elokuva Ranskalaista häähumua esitteli myös jouluun liittyviä perinteitä ja se innosti meitä kokeilemaan, miten ranskalaiset viinit sopivat juhlapöydän ruoille.
Emme ole mitään ranskalaisen joulun asiantuntijoita, emmekä ranskalaisen keittiön taitureita. Siksi halusimme pitää asiat yksinkertaisina panostamalla pääruokaan eli ankkaan sekä jälkiruokaan eli jouluhalkoon, ranskaksi Bûche de Noël. Muut ruoat kokosimme pöytään eri lähteistä löytyneiden vinkkien perusteella. Tavat tuntuvat olevan moninaiset myös Ranskassa. Ranskalainen joulu on ennenkaikkea perhejuhla, jossa ruoassa ei säästellä. Joulupöytään katetaan vain parasta.
Punaviinissä mentiin myös Rhôneen, klassikko-osastolle: Domaine de Nalys Châteauneuf-du-Pape 2010. Jouluhalkoa vartosi upea Chapoutier Banyuls Rimage 2013, makea väkevöity punaviini.
Kokosimme pöytään sekalaisen kokoelman Ranskaan liittyviä ruokia, kuten leipiä ankanmaksapateella ja mädillä, tuoreita viikunoita, paahdettuja kastanjoita, juustoja, vihreää salaattia, lohta ja tietysti jouluhalko.
Ankkapâté eli Pâté De Foie De Canard sisälsi 50% foie grasia eli ankanmaksaa (suurin osa hanhenmaksaa on nykyään ankanmaksaa). Pâté oli todella pehmeä ja rasvainen, jota maistoimme yksinkertaisesti leivällä. Tuoreet viikunat raikastivat tunnelmaa. Samppanjaa nautimme kyytipojaksi. Etenkin mädille paahteinen, mineraalinen ja voimakasarominen samppanja oli upea pari.
Luimme jostakin, että ranskalaiset syövät myös lohta jouluisin. Valitsimme omaan pöytäämme lämminsavulohta peruna-sellerisoseella. Kastikkeena oli tillillä ja sitruunalla maustettu ranskankerma.
Châteauneuf-du-Pape-valkoviinin valitsimme lohen kumppaniksi. Viini osoittautui runsaan hedelmäiseksi ja ryhdikkääksi suureksi valkoviiniksi, joka oli saanut ryhtiä ja makua kevyestä tammituksesta. Viinin aromeissa oli ulottuvuutta hyvin kypsän sitruunan lisäksi kompleksisempaan, esimerkiksi mantelin, suuntaan.
Hyvä hapokkuus leikkasi helposti lohen rasvaisuutta ja tasapainotti soseen täyteläisyyttä. Kokonaisuus oli suhteellisen tasapainoinen, mutta viini nousi puoliksi ruokaa korkeammalle, joten vastapainoksi kastiketta saa maustaa reippaasti niin halutessaan. Se saikin ajattelemaan, että tämä valkoviini sopisi ryhdikkyyden puolesta myös seuraavalle ruokalajille, ankalle.
Ankanrintaa fenkoli-appelsiinikastikkeella. Pirteän hedelmäiset maut sopivat hyvin ankalle.
Châteauneuf-du-Pape-punaviini oli aivan huikean hapokas, punamarjainen, mausteinen ja kirsikkainen - erittäin aromikas viini. Täyteläisyys oli juuri sopivaa luokkaa ankalle, eli ei liian täyteläinen, mutta ei liian kevytkään. Aromit suorastään räjähtivät suussa ja hyvän hapokas viini johdatteli ankan vatsaan ylistyslauluja hyräillen.
Todella hieno etelärhônelainen tyyli. Tuottaja suosittelee tätä viiniä ankalle. Anna-lehden (3.12.2015) jutussa Ranskan Suomen suurlähetystön joulujuhlassa tarjoillaan ankkaa pääruokana punaisen Châteauneuf-du-Papen kera. Oli melkoinen sattuma, että päädyimme samaan yhdistelmään.
Bûche de Noël
Pääruoan jälkeen söimme raikastavan vihreän välisalaatin ja nautimme sen päälle juustoja punaviinin kanssa. Lopuksi jouluhalko kruunasi aterian. Kyse on ikivanhasta kelttiläisestä perinteestä, johon liittyi oikea halko, sen polttaminen ja tuhkan säilyttäminen. Meidän halkomme oli nykytyyliin kääretorttu kolmella suklaalla.
Aivan läheltä Espanjan rajaa tulee tämä väkevöity punaviini, jossa yhdistyi punaviinin täyteläisen tanniininen tyyli, raikastava hapokkuus ja hillomainen makeus. Banyuls on perinteisesti suklaan pari, joten jouluhalko suorastaan vaatii tätä viiniä vierelleen.
Nämä upeat viinit toimisivat myös suomalaisessa joulupöydässä.
Kastanjat jäivät pieneksi mysteeriksi. Paahdoimme suolapedillä kastanjoita, kuten ranskalaiseen perinteeseen kuuluu. Kuoriminen oli pikkuisen konstikasta, jottei jauhoisen pähkinäinen sisus murenisi. Maistelimme kastanjoita sellaisenaan saadaksemme mielikuvaa tästä ranskalaisesta jouluherkusta. Useimmille se tuntui olevan "kerran elämässä"-kokemus.
Ankanrinta on rasvaista ja valmistuu helposti. Nahkaan vedetään viiltoja ja paistaminen aloitetaan nahkapuoli alaspäin kylmällä pannulla ilman öljyä. Pannun annetaan hitaasti lämmetä, jolloin rasva sulaa. Nahka paistetaan rapeaksi ja sitten käännetään. Ankanrinnan annetaan vielä kypsyä uunissa 5-10 minuutin ajan.
Lue myös: Joulun 2022 viinivinkit
Kuvat: Viinikartta.fi
Kommentit
Lähetä kommentti