Mas La Plana - Torresin ikoninen punaviini
Mas La Plana viipyilee huulilla, kun sen sanoo ääneen. Torresin vuonna 1970 esitelty viini on pysynyt vuosien ajan samanlaisena ikonisena viininä myös suomalaisissa juhlahetkissä: sillä on paikkansa joulun mietiskelyviininä kuin edustusillallisilla, joilla halutaan tarjota jotain erityistä. Mistä tämä 40 vuoden ikään (vuosikerta) kasvanut Katalonian huippupunkku on tehty?
Mas La Plana on arvokas viini, eikä vain Alkossa. Alkon hinta 49,90 € on itse asiassa kansainvälisesti kilpailukykyinen. Muutamissa maissa vieraillessani olen etsinyt tämän viinin hintavertailua varten ja monta kertaa hintalappu on osoittanut Alkoakin kovempaa hintaa. Alkossakin viinin hinta on joskus ollut 35 euron tuntumassa, mutta ei enää nykyisessä vuosikerrassa. Laivalta haimme meidän vuoden 2010 vuosikertamme tuohon noin 35 euron hintaan.
Viini tulee Barcelonan läheltä samannimiseltä 29 ha:n tarhalta, jolla kasvatetaan Cabernet Sauvignonina. Viini on siis tehty ranskalaisesta rypäleestä ja on aikoinaan voittanut testissä ranskalaisia huippuviinejä sekä kahminut vuodesta toiseen palkintoja - eniten espanjalaisista viineistä. En aio pelkästään kehua viiniä, vaan tuoda myös muita puolia esiin.
Ensinnäkin Mas La Plana on ylihintainen. 50 euron hinta on kova ja sitä nostaa saavutettu maine. Samaan hintaan saa todella kiinnostavia viinejä esimerkiksi Italiasta ja tämänhintaiset uuden maailman viinit ovat huipputuotantoa. Eli miksi ostaisin tätä nelikymmenvuotiasta viiniä joka joulu, kun muutakin todella kiinnostavaa ja jopa parempaa saa samalla hinnalla.
Mas La Plana on voimakas ja siitä aistii heti, että on kyse laatuviinistä. Kuitenkin jossain määrin siitä tulee mieleen Torresin huomattavasti halvemman Sangre de Toron tyyli - siten että tämä olisi vain päivitetty versio siitä. Tämä huomautus on perusteltu ainakin niillä tyylillisillä yhteneväisyyksillä, että jos ei pidä Sangre de Torosta, tuskin pitää myöskään Mas La Planasta. Ja kun alkuperä ja maaperä maistuu viinissä, sitä yleensä pidetään hyvänä asiana. Olen vaan useammankin kerran kuullut Mas La Planan kohdalla, että aromit eivät viinin puhdaspiirteisyyttä ja tasaisuutta arvostavalle suomalaiselle kuluttajalle aina aukea. Mas La Plana ei nimittäin ole täysin helppo viini: tietyt tumman paahtuneet piirteet viinissä voivat olla jopa luotaantyöntäviä.
Mas La Plana on todella täyteläinen rustiikkinen punaviini, jossa maistuu maaperä. Viini kannattaa dekantoida hyvin, sillä ilmoittuminen vähentää erikoisia aromeja. Viini tuntuu vuosikymmeniä vanhalta ja perinteiseltä, vaikka se onkin ollut aikanaan innovatiivinen.
Siinä on pippurisuutta ja savuisuutta, mutta se säilyttää pitkän maun aikana hyvän hedelmäisyyden ja eloisan hapokkuuden. Jokainen suullinen on niin runsas, että pienikin siemaisu viiniä riittää täyttämään suun. Runsas ja reipas tanniinisuus tekee siitä hyvän lihaviinin; tanniinit ovat jo pyöristyneet, mutta niissä riittää potkua medium-kypsälle lihalle. Ruoan kanssa viini onkin oikeuksissaan, jolloin maku pehmenee sopivasti sekä muodostaa naudanlihan kanssa hienon liiton.
Mikään laatikkoviini tai 10 euron viini ei voi päästä vastaavaan voimaan ja runsauteen. Tummat marjat, kuten mustaherukka, ja tammen aromit, kuten nahkaisuus ja lakritsi, muodostavat monikerroksisen viinin, joka kehittyisi vielä muutaman vuoden asianmukaisesti varastoituna.
Laitoimme Mas La Planalle naudan sisäfilettä ja lisukkeeksi tarjosimme savustettuja tomaatteja ja grillattua kesäkurpitsaa. Nämähän toimivat täydellisesti yhteen. Mas La Plana viihtyy myös riistan, kuten esimerkiksi hirven seuralaisena. Ja voimakkaat juustot pehmentävät makua. Tämä on hieno viini, joka maistui meille ihan täydellisesti - ilman soraääniä - näin ollen yksi Mas La Plana on aina hyvä pitää varastossa.
Kuvat: Viinikartta
Mas La Plana (49,90€) ja naudan sisäfilee kulkevat käsi kädessä.
Mas La Plana on arvokas viini, eikä vain Alkossa. Alkon hinta 49,90 € on itse asiassa kansainvälisesti kilpailukykyinen. Muutamissa maissa vieraillessani olen etsinyt tämän viinin hintavertailua varten ja monta kertaa hintalappu on osoittanut Alkoakin kovempaa hintaa. Alkossakin viinin hinta on joskus ollut 35 euron tuntumassa, mutta ei enää nykyisessä vuosikerrassa. Laivalta haimme meidän vuoden 2010 vuosikertamme tuohon noin 35 euron hintaan.
Viini tulee Barcelonan läheltä samannimiseltä 29 ha:n tarhalta, jolla kasvatetaan Cabernet Sauvignonina. Viini on siis tehty ranskalaisesta rypäleestä ja on aikoinaan voittanut testissä ranskalaisia huippuviinejä sekä kahminut vuodesta toiseen palkintoja - eniten espanjalaisista viineistä. En aio pelkästään kehua viiniä, vaan tuoda myös muita puolia esiin.
Ensinnäkin Mas La Plana on ylihintainen. 50 euron hinta on kova ja sitä nostaa saavutettu maine. Samaan hintaan saa todella kiinnostavia viinejä esimerkiksi Italiasta ja tämänhintaiset uuden maailman viinit ovat huipputuotantoa. Eli miksi ostaisin tätä nelikymmenvuotiasta viiniä joka joulu, kun muutakin todella kiinnostavaa ja jopa parempaa saa samalla hinnalla.
Mas La Plana on voimakas ja siitä aistii heti, että on kyse laatuviinistä. Kuitenkin jossain määrin siitä tulee mieleen Torresin huomattavasti halvemman Sangre de Toron tyyli - siten että tämä olisi vain päivitetty versio siitä. Tämä huomautus on perusteltu ainakin niillä tyylillisillä yhteneväisyyksillä, että jos ei pidä Sangre de Torosta, tuskin pitää myöskään Mas La Planasta. Ja kun alkuperä ja maaperä maistuu viinissä, sitä yleensä pidetään hyvänä asiana. Olen vaan useammankin kerran kuullut Mas La Planan kohdalla, että aromit eivät viinin puhdaspiirteisyyttä ja tasaisuutta arvostavalle suomalaiselle kuluttajalle aina aukea. Mas La Plana ei nimittäin ole täysin helppo viini: tietyt tumman paahtuneet piirteet viinissä voivat olla jopa luotaantyöntäviä.
Kokille kaadetaan tietysti maistiaiset, kun filettä aletaan grillaamaan.
Mas La Plana on todella täyteläinen rustiikkinen punaviini, jossa maistuu maaperä. Viini kannattaa dekantoida hyvin, sillä ilmoittuminen vähentää erikoisia aromeja. Viini tuntuu vuosikymmeniä vanhalta ja perinteiseltä, vaikka se onkin ollut aikanaan innovatiivinen.
Siinä on pippurisuutta ja savuisuutta, mutta se säilyttää pitkän maun aikana hyvän hedelmäisyyden ja eloisan hapokkuuden. Jokainen suullinen on niin runsas, että pienikin siemaisu viiniä riittää täyttämään suun. Runsas ja reipas tanniinisuus tekee siitä hyvän lihaviinin; tanniinit ovat jo pyöristyneet, mutta niissä riittää potkua medium-kypsälle lihalle. Ruoan kanssa viini onkin oikeuksissaan, jolloin maku pehmenee sopivasti sekä muodostaa naudanlihan kanssa hienon liiton.
Mikään laatikkoviini tai 10 euron viini ei voi päästä vastaavaan voimaan ja runsauteen. Tummat marjat, kuten mustaherukka, ja tammen aromit, kuten nahkaisuus ja lakritsi, muodostavat monikerroksisen viinin, joka kehittyisi vielä muutaman vuoden asianmukaisesti varastoituna.
Mas La Planan kaunis sävy lasissa herätti kiinnostuksen.
Laitoimme Mas La Planalle naudan sisäfilettä ja lisukkeeksi tarjosimme savustettuja tomaatteja ja grillattua kesäkurpitsaa. Nämähän toimivat täydellisesti yhteen. Mas La Plana viihtyy myös riistan, kuten esimerkiksi hirven seuralaisena. Ja voimakkaat juustot pehmentävät makua. Tämä on hieno viini, joka maistui meille ihan täydellisesti - ilman soraääniä - näin ollen yksi Mas La Plana on aina hyvä pitää varastossa.
Upeaa tummankirsikkaista sävyä jää pitkäksi aikaa ihastelemaan.
Savustetut tomaatit toimivat hyvänä lisäkkeenä yhdessä grillattujen kesäkurpitsojen kanssa.
Tämä sisäfileemonsteri sai vielä hetken kypsyä uunin lämmössä.
Kuvat: Viinikartta
Kommentit
Lähetä kommentti