keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Viinibloggaajien illallistapaaminen Töölöntorin kupeessa ja Riesling Lieu-Dit Muehlforst

Saimme vuoden alussa jännittävän kutsun viinibloggaajien illallistapaamiseen. Tilaisuus vaikutti todella mielenkiintoiselta, vaikka näin Tampereella asuville viinibloggaajille ulkotamperelaisten viinigurujen tapaaminen oli kuin Kirvesrintojen ja HIFKin kohtaaminen. Aurinkoisen ja keväisen lauantaipäivän koittaessa ahtauduimme pullonhenkien kanssa samaan autoon ja huristelimme eteläiseen pääkaupunkiimme.


Ceestashopissa Töölöntorinkadulla.

Tsadiin saavuttuamme suoritimme pikaisen kuosituksen ja imaisimme parit neuvoa-antavat Töölöntorin kupeessa sijaitsevassa baarissa. Tästä suunnistimmekin nopeasti CeestaShop -erikoisputiikkiin, missä viini-iltamamme järjestettiin. Innostuimme tutkimaan Ceestan loputonta viinilasivalikoimaa. Omistaja Christian esitteli tiluksiaan mielellään ja hauskuutti meitä mm. yli litran vetoisella viinilasilla. Valitettavasti tämän ideaalikokoisen juoma-astian saatavuudessa on jotain onnelmia tällä hetkellä. Muuten Tampereelle olisi lähtenyt matkamuistona viinilasin muotoinen kultakalamalja.


Ihmettelimme kaupan kattavaa lasivalikoimaa.

Jättilasi ei ollut illan ainut erikoinen lasitavara. Illan lasiarsenaaliksi oli katettu maailman kovimman sommelierin Gerard Basset suunnittelema tuliuusi Oenomust-maistelulasisarja. Omaan käteen lasit olivat alkuun vähän turhan muhkut, mutta muutaman lasillisen jälkeen alkoivat lasit sopia käteen paremmin.


Women Men Wine:n Miikka ja Toni

WMW:n (Women Men Wine) velhot Miikka ja Toni toimivat kokkeina. Illan ideana oli, että jokainen viiniblogi tuo yllätysviinin, jonka vain kokkikaksikko sai tietää etukäteen. Illan aikana viinit kaadettiin niille suunniteltujen ruokien parina koko konkkaronkan arvosteltaviksi ja arvattaviksi.

Koitimme alunperin ehdottaa meidän blogimme viiniksi alle seitsemän euron punaviiniä, koska halpisviinit on ollut blogimme kantava teema, mutta kokkikaksikko ehdotti pontevasti valitsemaan mielummin jonkin valkoisen. Koska valkoiset alle seitsemän euron viinit ovat oikeasti lähes aina todella kamalia, piti suunnitelmaa muuttaa. Messiin lähti lopulta huippuluokan hinta-laatusuhteen omaava Riesling Lieu-Dit Muehlforst 2012. Tämä alcaselainen helmi voitti monet puolelleen. Pelkäsin, että puhdas riesling olisi todella helppo tunnistaa, mutta olin itsekin ulkona kuin lumiukko. Onneksi Janne tunnisti meidän viinimme vanhasta muistista. Itse tykkäsin viinin hapokkuudesta ja se toimi tarjotulle ruoalle todella hyvin. Jannelle viini oli ns. löytö, upean hapokas viini, jonka monipuolinen aromimaailma on tyylikäs, tasapainoinen ja jopa hienostunut.


Hummeria x 3

Illaan mittaan nautimme upeita gurmee-elämyksiä sen seitsemää sorttia ja sitäkin useampaa erikoista viiniä. Illan kääntyessä myöhäiseksi aloimme vilkuilla kellojamme hermostuneesti. Viimeinen juna Tampereelle lähti klo 23.06, mutta eläväisen keskustelun vuoksi jälkiruoka ei ollut ehtinyt pöytään vielä klo 22.20 mennessä. Kerroimme nolona ongelmastamme keittöön, mistä loihdittiin viimeiset annokset uskomattomalla vauhdilla. Salamannopean jälkiruokailun jälkeen lähdimme navigoimaan tietämme kohti rautatieasemaa yhdentoista viinilasillisen kirkastamalla suuntavaistolla. Kolmen väärin valitun risteyksen jälkeen tajusimme olevamme aivan väärässä paikassa ja paniikissa turvauduimme Google-mapsin apuun. Pienen uudelleenreitityksen ja muutaman raskaan juoksuaskeleen jälkeen ehdimme kuin ehdimmekin Tampereen junaan. Illasta jäi vain mukavia muistoja ja odotammekin uutta iltaa mielellämme!


Tête de Moine - munkinpääjuusto

Jatka viinimatkaa illallistapaamisen seuraavalla viinillä, jonka arvioi Otto blogista repositoryofuselessinformation: Domaine de Briseau Kharaktêr 2010

Kuvat: Viinikartta sekä Alko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti