Viinimaailmojen sota - Bordeaux vs. Kalifornia, osa 2

Edellisessä kirjoituksessamme pohjustettu sokkotasting perinteikkäiden ranskalaisten ja innovatiivisten yhdysvaltalaisten viinien välillä saa vihdoin päätöksensä.

Jos et ole jo tutustunut tämän teeman ykkösosaan, kannattaa vilkaista se ensin. Esittelimme aluksi perinteitä edustavat viinit Ranskan Bordeaux'sta, joita vastaan tässä kirjoituksessa esiteltäviä kalifornialaisia viinejä verrattiin. Tarkoituksenamme oli selvittää, onko vanhassa vara parempi vai pystyvätkö uuden maailman viinit horjuttamaan perinteikkäät jättiläiset jalustaltaan, kuten Alan Rickmanin tähdittämässä veijarielokuvassa Bottle Shock.

Vapaiden maa ja urheiden koti

Viininviljely saapui Yhdysvaltain Kaliforniaan alunperin espanjalaisten asuttajien mukana. Alue säästyi aikanaan suurta tuhoa aiheuttaneesta viinikirva-epidemiasta melko hyvin, sillä Kaliforniassa käytettiin paljon viinikirvalle immuuneja lajikkeita. Vuonna 1919 voimaan tullut Yhdysvaltain kieltolaki kuitenkin pysäytti alueen viinintuotannon lähes kokonaan. Tämä ikävä takaisku hidasti ilmastoltaan ja kasvuoloiltaan otollisen alueen kehitystä maailmanluokan viinintuottajaksi aina 1970-luvulle asti.

Vuonna 1976 Kalifornialaiset viinit pistivät kunnolla kampoihin perinteisille ranskalaisille kuuluisassa Judgement of Paris -sokkotastingissa. Siitä lähtien Kalifornian viinit ovat keränneet mainetta uuden viinimaailman laadun sanansaattajina.

Bogle Cabernet Sauvignon, 2011

Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Merlot, Petit Verdot
Hinta: 15,47 €
Katso lisää Viinikartalta

Jens: Bogle on nelikon selkein uuden maailman edustaja. Cabernet tulvii nenään ylitsevuotavan täyteläisenä. Viinin eukalyptuksinen raikkaus ja vaniljainen makeus tekevät tuoksusta huumaavan. Taustalla kummittelee pieni vahamainen vivahde, mikä tuo tuoksuun pientä teollista riitasointua.

Maultaan ja suutuntumaltaan Bogle on todellakin yhtä täyteläinen kuin tuoksu antaa olettaa. Valitettavasti viinistä puuttuu tanniinien ryhti lähes kokonaan, mikä ainakin itselleni on melkoinen turn off. Bogle on helposti nautittavissa sellaisenaan ja kunnon ruokaparin löytäminen sen omintakeiselle tyylille voi olla haastavaa.

Janne: Jotenkin eläimellinen tai tallinen tuoksu. Suuntutuma on pyöreän pehmeä siitäkin huolimatta, että alkoholi maistuu voimakkaana. Aromit tuntuvat olevan kiinni lasin sopukoissa, eivätkä aromit tahdo aueta ennen tastingin loppua, jolloin tapahtuu ihme ja maut nousevat toisiin sfääreihin - ulkoavaruuteen asti. Todella hyvä lopulta. Sen jälkeen voi poimia suustaan ne kuuluisat tummat marjat, kuten karhunvatukat. Jenkkiläisissä viineissä on tanniineja, mutta ne ovat usein niin huolella pyöristettyjä, ettei niiden potkua tahdo edes huomata. Bogle on toimiva riistan ja kaikenlaisten tummien liharuokien kumppani - erinomainen yleisviini liharuuille - siinä mielessä minun mielipiteeni eroaa Jensistä.

Tuomio Bogle: 4 tähteä






Beringer Cabernet Sauvignon

Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Syrah
Hinta: 9,99 €
Katso lisää Viinikartalta

Jens: Beringerin tuoksu on jotain aivan erilaista nelikon muihin verrattuna. Voisin nuuhkia tätä tuntikausia ja löytää silti uusia puolia! Tuoksu on aluksi savuisen täyteläinen ja lähes lihaisa - aivan kuin haistelisi nestemäistä umamia.

Beringer asettuu suuhun mainiosti. Siitä löytyy sopivasti ryhtiä, eikä se ole liian täyteläinen omaan makuuni. Marjainen fiilis täydentyy pienellä yrttimäisellä vivahteella, mikä jatkaa tuoksussa esiin tullutta mielenkiintoista linjaa.

Tämä on ehdoton suosikkini koko nelikosta! Beringer toimii loistavasti sellaisenaan nautittuna, mutta istuisin sen kanssa myös lähes minkä tahansa liha-aterian ääreen.

Janne: Mustaherukkahillopurkki käy päälle mummon hillokellarista. Tämä on jenkkiviini - siitä ei todellakaan voi erehtyä. Erittäin paksua hyytelöä. Mutta hyvää hyytelöä. Kunnon tuhti keskitanniininen paketti. Koska viini on hillomainen ja keskitanniininen, minun mielestäni se sopii parhaiten yksinkertaiseksi nautiskelu/seurusteluviiniksi, ja kelpaa makeahkosti marinoidulle ruualle, mutta ei esim. riistan luonnollisen puhtaille mauille.

Tuomio Beringer: 3.5 tähteä





Lopputulos

Jens: Jenkkiviinit peittosivat ranskalaiset klassikot myös meidän sokkomaistelussamme selkein luvuin: ranut (2.5 ja 3) ja jenkit (3.5 ja 4). Ainakin itselleni näin suuri ero tuli pienoisena yllätyksenä. Veikkasin sokkona viinien maat oikein, sillä käytin luovaa menetelmää. Ranskalaiset olivat nimittäin niin selkeästi keskenään samanlaisia, että jenkit erottuivat niistä helposti omilla uniikeilla luonteenpiirteillään. Itse asiassa olen jopa hieman pettynyt siihen, ettei kumpikaan lupaavista ranskalaisista ollut sokkona omaan makuuni.

Janne: Ranskalaisen Pierredonin pehmeän makeahko tyyli sai minut epäilemään sen olevan jenkkiviini. Tastingin loppua kohden aloin epäröidä, josko se olisi kuitenkin ranskalainen. Paremmuusjärjestykseksi kuitenkin muotoutui sokkona se, että jenkit voittivat myös minulla "kuus-kolme". Ranskalainen Bordeaux'n tyyli ei vaan iske. Jotkut sanovat, että ranskalaisissa on enemmän ikääntymispotentiaalia tai ne sopivat vain ruokaviineiksi. Mene ja tiedä, nuokin väittämät on osoitettu sokkotesteissä pätemättömiksi. Luulen, että ranskalaiset viinit ovat jääneet liiaksi poteroihinsa ja uuden maailman tyyli viehättää enemmän. Ranskassa on toki hyviä valkoviinejä: Alsace, Chablis, Sauternes, mutta etenkin punaviineissä osuu useimmiten huonoja, myös kalliimmassa hintaluokassa.



Kuvat: Alko sekä Viinikartta

Kommentit

  1. Usan viinit noudattelevat amerikkailaista kuluttajaa kosiskelevaa linjaa ja niiden kehittymistä on yleensä nopeutettu keinotekoisesti vaikkapa malolaktisella käymisellä tai niissä on lisättyä sokeria. Myös muita ranskassa kiellettyjä menetelmiä on voitu käyttää. Esimerkiksi tammilalastuja tynnyrikypsytyksen lisäksi. Viinit ovat myös Bordeauxia lämpimämmiltä alueilta, joten ne kypsyvät ranskalaisia nopeammin.

    Tällainen erityylisten viinien tasting ei anna mitään kuvaa maiden eroista. Se kuvaa pelkästään näiden maisteltujen viinien eroja ts. perinteisesti tarkan lainsäädännön määräämien liian nuorten viinien vertailua vapaan lainsäädännön keinotekoisesti kysytettyjen viinien kanssa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hannu kommentistasi. On aivan totta, ettei tämä nimenomainen tasting kuvaa Ranskan ja USAn viinien eroa kuin korkeintaan leikkimielisellä tavalla. Valitsimme viinit aluetta edustaen ja tasavahvoina ja toivottavasti saavutimme jotain ymmärrystä Bordeaux'n ja Kalifornian punaviinien tyylieroista. Maistelussa emme tienneet viinien järjestystä ja pisteet annettiin välittömän fiiliksen perusteella. Tämä tasting peilaa aikaisempia kokemuksiamme. Osallistuin sokkotestien sarjaan, jossa maistettiin yli 70 ranskalaista viiniä (hintaluokka 10-40e) 10 henkilön voimin. Ryhmä oli lähes yksimielinen siitä, että ranskalaiset olivat masentavan heikkolaatuisia. Mutta pidämme myöskin aika vieraana ajatuksena sitä, että uudessa maailmassa ei olla turhan tarkkoja viinien laboratoriotuunauksesta. Ranskalaisten viinien aito alkuperäisyys voi pitemmän päälle olla hyvä kilpailuvaltti. Tästä valmistusmenetelmien erosta sopisi kirjoittaa enemmän.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit